laurinmaa

Hämeenlinnassa helmikuussa 2026. Museo Skogster sijaitsee vanhassa jugend-tyylisessä tavaratalorakennuksessa torin laidalla. Siellä on esillä Hämeenlinnan historiaa sekä erikoisnäyttelyitä. Tällä hetkellä näytteillä on kauniita vanhoja ryijyjä. Oheisena muutamia kuvia (klikkaamalla kuvaa se aukeaa uuteen ikkunaan ja sitä voi suurentaa). Aikanaan ryijyjä käytettiin myös sängyissä peittoina, mutta näyttelyssä lienee vain seinille ripustettuja koristeryijyjä. Kuvan keskimmäinen kaunotar on 1700-luvun lopulta. Linnoja kuvattiin monissa ryijyissä.  Museosta tarttui kouraan mainio Hämeenlinna-seuran julkaisu "Hidasta". Siinä kerrotaankin hämäläisille niin perinteikkäästä hitauden kulttuurista mainion esimerkein. Todetaanpa sekin että Hämeen sijainti on ollut epäselvyyden aiheena ammoisista ajoista lähtien. Ruotsin vallan aikana yhtä aluetta kutsuttiin Hämeeksi ja vuonna 1237 itse paavi Gregorius IX valitti että hämäläiset eivät suostuneet kääntymään kristinuskoon! Sitten ruotsalai...

Tarkastelussa sosiologi Roland Paulsenin kirja "Arbetssamhället: Hur arbetet överlevde teknologin" ja sen vuonna 2017 julkaistu toinen painos. Suomeksi nimi voisi olla vaikkapa  "Työyhteiskunta: Miten työ selviytyi teknologian kehityksestä huolimatta" . Teos on tarkoitettu johdatukseksi työn kritiikkiin. Paulsenin verkkosivut:  Hem – Roland Paulsen Häneltä on suomennettu ainakin teos Entä jos?: Miten kestämme epävarmuutta Kirjan alkuun Paulsen kertoo sen kummallisen tosiseikan että mitään muuta asiaa ei pidetä nyky-yhteiskunnassa enemmän esillä kuin työtä. Jokainen poliitikko, yritysjohtaja, toimittaja tai kuka tahansa muu korostaa työpaikkojen ja työmahdollisuuksien luomisen, työllisyyden tai työttömyyden torjumisen tärkeyttä. Ehdotetaan sitten mitä tahansa uudistuksia, niin aina kysytään luovatko ne työtä vai menetetäänkö työpaikkoja. Työttömyyttä pahempaa kirousta ei liene olemassakaan ja työttömiä pyritään rankaisemaan yhä kovemmin. Kuten tiedetään työn tuott...

  Kristen Ghodsee:  Why Women Have Better Sex Under Socialism  (Miksi naiset saavat parempaa seksiä sosialismissa) - julkaistu 2018. Alaotsikko on  And other arguments for economic independence (Ja muita perusteluja taloudelliselle itsenäisyydelle) Ghodsee lukee sosialistisiin maihin myös Pohjoismaat ("demokraattinen sosialismi"), joskin kirja enimmäkseen kertoo Itä-Euroopan maista ("valtiososialismi") ja niiden monessa mielessä naisten kannalta edistyksellisestä politiikasta. Hän ei toki kuitenkaan halua paluuta valtiososialismiin, koska se kokeilu johti autoritarismiin ja näin epäonnistui.  Kirjoittaja, Pennsylvanian yliopiston professori, on erikoistunut tutkimaan Itä-Euroopan maiden muutosta sosialismista kapitalismiin ja sen sosiaalisia vaikutuksia. Kirjan teemaksi hän kertoo sen että sääntelemätön kapitalismi heikentää naisten asemaa ja yhteiskuntien tulisi sen vuoksi ottaa jotkin sosialismin ideat käyttöön. Näin naisille saataisiin parempi taloudellinen i...

Talousantropologi Jason Hickelin vuonna 2020 valmistunut kirja Less is more - How Degrowth Will Save the World selvittää perusteellisesti miksi jatkuvan talouskasvun politiikkaa on mahdotonta jatkaa loputtomiin ja miten sen voi korvata. Oheisena yhteenvetoni kirjan teeseistä. Kasvuimperatiivi Kapitalismi on järjestelmä, joka on rakennettu kasvuimperatiivin varaan. Kasvu on sille välttämätön tavoite itsessään ilman erityistä muuta tavoitetta. Hickel huomauttaa että kapitalismia on edeltänyt tuhansia vuosia markkinoita ja kaupankäyntiä, joten on väärin väittää että kapitalismi olisi sama asia kuin markkinat ja kauppa. Kasvutavoitteeksi kapitalismissa on määritelty 2-3 prosentin vuosittainen BKT:n kasvu, jotta suuryritysten voitot olisivat riittäviä. Hickel laskee että 3% kumuloituva vuosikasvu tarkoittaa että maailman talouden tulee kaksinkertaistua 23 vuodessa. Se on valtavaa kasvua, joka vaatii suunnatonta resurssien ja energian käytön lisäämistä. Kaiken lisäksi kasvua mittaava B...

  Jean Sibelius on säveltänyt lukuisia lauluja, joista yksi romanttisesti kiehtovin on vuonna 1898 syntynyt Illalle . Opusnumero on 17 ja siihen kuuluvista lauluista se on numero 6. Tässä lyhyessä, noin puolitoista minuuttia kestävässä laulussa on niin mahtava imu että kuulijankin sydän alkaa sykkiä kiivaammassa tahdissa. Se on tunnelmaltaan erilainen vaikka toisaalta odotuksesta kertovalta sisällöltään aika samanlainen kuin Richard Straussin hidastempoinen Morgen, josta kirjoitin aikaisemmin:  https://laurinmaa.blogspot.com/2025/09/musiikinhistorian-kaunein-rakkauslaulu.html Laulun sanat ovat säveltäjän ystävän A.V. Forsmanin (myöhemmin sukunimeksi kääntyi Koskimies ) ja niihin liittyy vähintäänkin jännittävä kaksoismerkitys: Ilta oli nimittäin myös Forsmanin rakastettu, runoilija Ilta Bergroth ja runo on osoitettu myös hänelle rakkaudenosoituksena. He muuten menivät naimisiin. Sibelius (1865-1956) Sanat ovat oheisena. Suomen kieli on tässä todella rikasta ja vivahteikasta...

Turun taidemuseon kaunis sisääntuloaula, johon on sijoitettu kahvilan pöydät. Vasemmalla näkyvät portaat yläkerran kokoelmasaleihin. Olipa onnistunut matkan ajoitus: Turussa lämpötilat olivat lähellä hellelukemia eli 23-24 astetta iltapäivisin, kun vierailimme kaupungissa syyskuun toisella viikolla. Huom! Kuvat aukeavat uuteen ikkunaan niitä klikkaamalla. Jykevännäköinen asuinpaikkamme, entinen vankilamielisairaala Kakolanmäellä toimii nyt asuntohotellina. Tuli turvallinen olo näiden muurien takana asuessa. Koko Kakolan alue on viime vuosien aikana muuttunut hätkähdyttäväksi yhdistelmäksi uuteen käyttöön muokattua entistä vankila-arkkitehtuuria sekä uudempaa kerrostaloarkkitehtuuria.  Joitakin kaltereita on jätetty paikalleen. Takana portaikko seuraaviin kerroksiin. Hotellin käytävillä on tauluja, joissa on vanhoja lehtileikkeitä kertomassa vankilamielisairaalan historiasta. Niiden perusteella tähän rakennukseen joutuminen ei ollut niin huono juttu vangeille, sillä täällä oli paljo...