laurinmaa

 Kirkkoarkkitehtuuri on usein sitä näyttävintä ja toisaalta herkintä.  Rakennukset symboloivat oman alueensa ihmisten yhteistä historiaa usein liikuttavasti. Pohjois-Karjalan alueella on monta hienoa kirkkoa, joilla on omanlaisia tarinoita kerrottavanaan. Otan tähän tekstiin niitä varmaankin tunnetuimpia. Matkalla tänne täytyi toki käydä katsomassa vanhaa suosikkia eli Kerimäen kirkkoa. Lieksan kirkko vuodelta 1982 Nykyisen kirkon paikalla oli ensimmäinen kirkko jo vuonna 1667, kun Lieksan nimi vielä oli Brahea sen perustajan Pietari Brahen mukaan. Kirkko purettiin Ison Vihan jälkeen rappeutuneena ja seuraava vuoden 1772 kirkko paloi salaman sytyttämänä 1828.  1836 valmistui C.L. Engelin suunnittelema suurehko puukirkko, jonka kellotapuili häämöttää kuvassa taustalla. Itse kirkko kuitenkin tuhoutui tulipalossa vuonna 1979. Reima ja Raili Pietilän käsialaa oleva moderni rakennus on vaikuttava vaikka suhteellisen matalana sitä ei kaukaa näe. Seinäpinta on kainuulaista harmaata graniittia

 Minulla oli tilaisuus vierailla runoilija Katri Valalle omistetussa kulttuurikeskuksessa, joka toimii Ilomantsissa.  https://katrivala.wixsite.com/website . Vierailun myötä päätin lukea hänen runouttaan uudestaan ja olen innoissani! Katri Vala (alkuaan Karin Alice Wadenström) vietti lapsuuttaan Ilomantsissa vuoteen 1911 asti ja palasi sinne kansakoulun opettajaksi vuosiksi 1925-29. Tuo koulu toimii nykyään kulttuurikeskuksena. Siellä on perusnäyttely runoilijasta itsestään sekä taidenäyttelyitä. Katri Vala (1901-44) Vala herätti aikanaan vapaarytmisellä runoudellaan hämmennystäkin mutta häntä pidetään todella merkittävänä runoilijana, niin rikasta, värikästä ja ajatuksia herättävää hänen tekstinsä on. Hänen runoudessaan on monipuolisia aiheita, välillä eksotiikkaa, sitten suurta hurmiota ja toisaalta vielä valtavaa tuskaa. Hänen elämässään oli paljon kärsimystä kuten sairastuminen tuberkuloosiin (joka lopulta aiheutti kuoleman), ensimmäisen lapsen kuolema vain parin tunnin ikäisenä, t

 Lieksassa sijaitseva Pielisen museo esittelee rikkaasti seudun maaseutuelämän historiaa. Se on Suomen toiseksi suuriin ulkoilmamuseo Seurasaaren jälkeen. Kansakoulunopettaja Onni Koponen aloitti 40-luvulla kerätä kulttuuriperintöä, joka on perustana vuonna 1965 avatulle museolle. Alueella on kaikkiaan lähes 70 rakennusta ja lisäksi sisätilojen näyttelysaleissa runsas esineistö. Saimme asiastaan innostuneen oppaan avulla nauttia lähes kahden tunnin kierroksen aurinkoisessa säässä.  1700-1800 - lukujen talonpoikaistalon ulkorakennuksia: vasemmalta "vanhanpojan aitta", riviaitta, liha- ja kala-aitta, maitoaitta, kalteriaitta (kalteri tarkoittaa parvea), ruoka-aitta. Vanhapoika saattoi tosiaan saada oman työ- ja nukkumistilansa, kun muu talon väki asui päärakennuksessa. 1910-luvun torpparin asunnosta löytyivät kivat paperista tehdyt ikkunakoristeet. Samasta talosta esineistöä sekä jälleen hyllyjen reunoilla sanomalehdistä näppärästi leikatut koristeet. Torpparin perheen kodin yh