Elokuvasäveltäjän unohdettu mestariteos: Korngoldin Das Wunder der Heliane

Jos Rossini (edellisen postaukseni aihe) on tunnettu koomisista oopperoistaan, niin Erich Wolfgang Korngold (1897-1957) lienee saanut eniten mainetta Hollywoodin elokuvasäveltäjänä (mm. Errol Flynn-elokuvista Robin Hoodin seikkailut, Captain Blood, Sea Hawk). Hänen viulukonserttoaan kuulee silloin tällöin konserteissa ja se on siitä jännittävä että siihen on lainattu useiden elokuvien musiikkia. Täältä voi kokeilla tunnistaako jonkin elokuvan teemoja: Leonidas Kavakos - Korngold Violin Concerto - YouTube.
Harvemmin kuultu sellokonsertto perustuu sekin elokuvasäveliin. Erich W. Korngold "Cello Concerto C Major" - YouTube.
Triviatietona voi vielä lisätä että Korngoldin säveltämän  "Kings Row"-elokuvan (1941) musiikin aloitusteema toimi inspiraationa John Williamsille, kun hän sävelsi Tähtien Sodan fanfaarimaisen pääteeman. Erich Wolfgang Korngold : Kings Row, selections from the film music (1941) part one - YouTube

Nuori Korngold.

Huippulahjakas Korngold sävelsi konserttiohjelmistoihin päässeen pianosonaatin 11-vuotiaana ja ensimmäisen oopperansa vain 16-vuotiaana. Vuonna 1975 levytettiin hänen 22-vuotiaana säveltämänsä ooppera "Die Tote Stadt" (Kuollut kaupunki), joka on sen jälkeen ollut suuri menestys oopperanäyttämöillä. Kansallisoopperassa se sai ensi-iltansa vuonna 2010. Oopperan tunnetuin melodia on aariassa "Glück, das mir verblieb" (kutsutaan myös nimellä Mariettan laulu), josta löytyy esimerkiksi Renée Flemingin levytys: Korngold: Die tote Stadt / Act 1 - Glück, das mir verblieb (Mariettalied) - YouTube

Korngold nimesi omaksi mestariteoksekseen vuonna 1927 Hampurissa ensi-esitetyn oopperansa "Das Wunder der Heliane" (Helianen ihme). Se on teos, joka ei menestynyt aikanaan eikä sitä myöhemminkään näyttämöillä ole usein nähty. Syynä teoksen harvinaisiin esityksiin on useampia: vaikea mystinen aihe, ei ihan helppo ja ajastaan ehkä jäänyt romanttinen musiikki jne. (Vähän aiemmin näyttämöille tulivat jo sellaiset teokset kuin Bergin Wozzeck, Stravinskyn Oedipus Rex ja Krenekin Jonny Spielt auf.) Lisäksi nouseva natsivalta karkoitti juutalaisen Korngoldin Euroopasta vuonna 1934 Yhdysvaltoihin elokuvasävellysten pariin ja hänen klassisemmat teoksensa unohdettiin pitkäksi aikaa. 

Berliinin Deutsche Oper  esitti Helianen vuonna 2018 ja esitys on saatavilla DVD:nä. Katsoinkin  esitystä koskevan, oopperatalon dramaturgin tekemän esittelyvideon, jossa on hyvät musiikkinäytteet.
Erich Wolfgang Korngold: DAS WUNDER DER HELIANE / THE MIRACLE OF HELIANE (Introduction) - YouTube

Vaikutuin niin että lähdin etsimään lisää ja hienoin löytö oli koko oopperan levytys vuodelta 1992, joka on saatavilla youtubessa soittolistana (Helianen osan esittäneen Anna Tomowa-Sintowin aihekanavalla): https://youtube.com/playlist?list=OLAK5uy_m0fnJA_odSuQvm4nMBBBDvGWf_7OLgM9c

Helianen ihmeen tarina perustuu Hans Kaltnekerin mysteerinäytelmään "Die Heilige" (Pyhimys). Muukalainen saapuu tyrannimaisen kuninkaan johtamaan maahan julistamaan rakkauden sanomaa. Tyranni on kieltänyt rakkauden sekä onnen maassaan, ja niin muukalainen tuomitaan kuolemaan. Onneton, rakkaudeton kuningatar Heliane saapuu vankilaan tapaamaan vierasta. Vieras pyytää naista vapauttamaan hiuksensa, paljastamaan jalkansa ja lopulta riisuutumaan. Pidemmälle ei mennä, mutta kun kuningas saapuu myös paikalle pyytämään muukalaiselta apua omaan rakkaudettomuuteensa, hän näkee alastoman puolisonsa ja vaatii tällekin kuolemantuomiota.

Toinen ja kolmas näytös kuvaavat tuomioistuimen tapahtumia. Heliane puolustautuu, mutta ennen kuin muukalaiselta saadaan todistus tapahtumista tämä ottaa tikarin ja tappaa itsensä. Kuningas vaatii Helianelta jumalallista ihmetekoa, sillä vain se todistaisi hänen viattomuutensa. Ihmeteko olisi muukalaisen herättäminen henkiin. Heliane kieltäytyy, hän on valmis kuolemaan mieluummin kuin elämään tyranniassa. Ihme kuitenkin tapahtuu, sillä samalla muukalainen herää henkiin. Hänen ja Helianen syleily on kuitenkin liikaa mustasukkaiselle kuninkaalle, joka surmaa Helianen. Kansa on raivoissaan kuninkaalle, muukalainen pyydetään uudeksi hallitsijaksi ja kuningas karkoitetaan maasta. Toinen ihme tapahtuu: muukalainen herättää Helianen ja he lähtevät yhdessä kohti taivaan valtakuntaa.

Oopperan pääroolit ovat seuraavat:

Heliane, sopraano
Der Fremde (muukalainen), tenori
Der Herrscher (hallitsija/kuningas), baritoni
Der blinde Schwertrichter (sokea tuomari), tenori
Die Botin (lähetti), altto
Der Pförtner (portinvartija), basso

Levytyksellä rooleissa laulavat Anna Tomowa-Sintow, John David De Haan, Hartmut Welker, Nicolai Gedda, Reinhild Runkel, René Pape. Berliinin Radion Sinfonikkoja johtaa John Mauceri. Oheiseen tekstiin olen merkinnyt numerot, joiden avulla voi kuunnella kohtia tuosta youtubessa tarjolla olevasta levytyksestä - levytys on nimittäin pätkitty 35 osaan. Ne voi toki soittaa peräkkäin ilman taukojakin, kokonaiskesto on 2h47min.

Ooppera alkaa naiskuoron laulamalla hymnimäisellä "Selig sind die Liebenden" -musiikilla, joka tavallaan ilmaisee teoksen teeman ("Siunattuja ovat rakastavat"). Korngold: Das Wunder der Heliane / Act 1 - Selig sind die Liebenden - YouTube
Muukalaisen musiikki (nro 2) jatkaa melodisena ja juhlavana. Hänen julistava laulunsa tuo mieleen Richard Straussin Salome-oopperan Johannes Kastajan vastaavan. Korngoldin musiikin sanotaan saaneen vaikutteita juurikin Straussilta sekä Mahlerilta, Wagnerilta ja Puccinilta. Hän tosin itse sanoi ottaneensa mallia Paul Dukas'n musiikista oopperaan "Ariane et Barbe-Bleue" (Ariadne ja Siniparta, vuodelta 1907) ja kun kuuntelin tuota rikkaasti soivaa "impressionistista" ranskalaisoopperaa niin voi tosiaankin kuulla samankaltaisuutta. 

Luin mieleenpainuvan kommentin, jonka mukaan Korngoldin musiikki erityisesti tässä oopperassa ei ole oikeastaan myöhäisromanttista vaan "hyper-romanttista". 

Hallitsijan saapuessa tapaamaan muukalaista (nro 4) musiikki on hakkaavan kulmikasta kuvastaen tunteetonta, kylmää miestä. Hän määrää vieraan kuolemaan. Hartmut Welkerin baritoni soi sopivan kuivakkaasti tähän rooliin. Vähän tuntemattomampi John David De Haan tekee mielestäni hyvän vaikutelman lyyris-sankarillisella tenoriäänellään muukalaisen roolissa.

Heliane saapuu (nro 7) ja musiikki muuttuu eteeriseksi, hänen puhtauttaan kuvastavat häntä säestävät celesta ja harppu. Ei voi sinänsä sanoa etteikö Korngold olisi käyttänyt myös modernimpia musiikin tyylikeinoja, mutta hän sitoo ne muuhun musiikkikudokseen taitavalla melodian käsittelyllä. Helianen ja muukalaisen pitkä duetto (7-10) "Habt Frieden in der Seele!... O wüstet Ihr wie weh mir ist um Euch" on suurenmoista, hehkuvaa musiikkia, jonka pohjalla kuuluu myös jännittäviä riitasointuja. Säälistä ja myötätunnosta kasvaa lopulta rakkauden hurmioitunut tunnustus "Euer Haar muss golden sein... Ich lieb´ Euch!". 

Kuva Berliinin esityksesta (Heliane ja muukalainen)

Toisen näytöksen alkusoitto (nro 13) on kiihkeän dramaattista ja kieltämättä hieman elokuvamusiikin kaltaista tyyliltään. Sokean tuomarin puhelaulumainen osuus ja siihen liittyvät muiden laulajien kommentit (esim. nro 17) on Wagnerin Ringin musiikkia muistuttavaa. Tässä voi kuunnella Nicolai Geddan hienostunutta laulua tuomarin roolissa.
Oopperan tunnetuin ja monien sopraanojen konserttiohjelmissakin kuultu osa on Helianen aaria "Ich ging zu ihm" (nro 18). Siinä hän kertoo mitä muukalaisen kanssa tapahtui ja miten hän koki rakkauden. Loppunousu on aivan upea. Tomowa-Sintowin tulkinta on mielestäni loistava, siinä on syvää tunnetta ja merkityksiä sekä upean kirkkaasti soivat korkeat nuotit. Aarian päättää liikuttava pianissimo "Und jetzt tötet mich". Voi toki kuunnella myös Renée Flemingin konserttiesityksen aariasta: Renée Fleming - Ich ging zu ihm - Das Wunder der Heliane,E.W.Korngold - YouTube

Välisoitto toisen ja kolmannen näytöksen välissä (nro 25) antaa joitain muistumia Die Tote Stadtin musiikista. Musiikin kieli tässä oopperassa on pitkälti samanlainen kuin aikaisemmassa teoksessa. Ison orkesterin romanttinen sointi ja taitava instrumenttien käyttö ovat tuttuja, samoin teemojen toisto johtoaihemaisesti eri kohdissa.

Kolmannessa näytöksessä kuoro (eli kansa) tulee vahvasti mukaan. Esimerkkinä kaunis kohtaus "Höret mich Brüder" (nro 27), jossa kuoron kanssa laulaa portinvartija (levytyksessä nuori René Pape). Kansa haluaisi nähdä Helianen pyhimyksenä.

Muukalainen herää kuolleista (nro 33) harppujen ja vaskien säestyksellä. Naiskuoro alkaa laulaa hymnimäistä melodiaa ja musiikki muistuttaakin hieman Wagnerin Parsifalin ehtoolliskohtausta. Lopussa seuraa juhlava finaali (tenori ja kuoro) sekä muukalaisen ja Helianen "lemmenkuolo"- duetto "Du Kind! Du liebste Frau der Welt!... Am siebten Tore nun" (nrot 34-35). 

Jos pitää Die Tote Stadt-oopperasta niin olettaisin että pitää myös Helianen ihmeestä, vaikka tämän teoksen musiikki menee vähän monimutkaisemmaksi ja harmonioiltaan edeltäjäänsä haastavammaksi.  Koin oopperan tietyllä tavalla sinfoniallisena kokonaisuutena, eikä teksti välttämättä olekaan se pääasia vaan parhaimmillaan suorastaan ekstaattinen sävelrunoelma. Ainakin minusta tämä ooppera toimii hyvin pelkästään kuultuna ilman näyttämöesitystä.

Helianen ihmeen pääteema eli rakkaus ja sen voitto ansaitsee näin hienon musiikin. Mielenkiintoinen on muukalaisen hahmon yhdistelmä lähes uskonnollista kykyä julistukseen ja ihmetekoihin sekä intohimoista, maallista rakkautta. Hän ei kuitenkaan halua johtohahmoksi. Heliane kieltäytyy myös pyhimyksen asemasta, vaikka kansa sitä toivoisi. Rakkaus on tässä oopperassa monipuolinen, kokonaisvaltainen elämänvoima, joka pelastaa kuolemaltakin vaikka ei kohoakaan uskonnoksi asti. Otaksuisin että nykyajan etsivää ihmistä tämä voisi puhutella. Ehkäpä juuri siksi tämä ooppera on saanut lisää näkyvyyttä. Belgian Gentin ooppera esitti sen 2017, Berliinin Deutsche Oper siis 2018 ja Lyypekin ooppera 2019. Freiburgin oopperan esitys taas on levytetty vuonna 2017.

Anna Tomowa-Sintow, aikanaan mm. Herbert von Karajanin suosikkilaulaja.