Riika - taidetta

Vierailimme Riian kahdessa päätaidemuseossa, joiden kokoelmat eivät ole ollenkaan vaatimattomia. Lisäksi toisessa niistä oli hieno erikoisnäyttely espanjalaista taidetta.

Latvian kansallinen taidemuseo (Latvijas Nacionālais mākslas muzejs) on hienossa rakennuksessa (vuodelta 1905) ja eteishalli on jo nähtävyys sinänsä.

Kansallisromanttisen ajan maalaukset eivät suuresti eroa vastaavan ajan suomalaisista teoksista. Tässä teosrivistöä (klikkaamalla kuvaa sitä saa suurennettua).

Maan tunnetuin maalari Janis Rozentals (jonka nimeä kantavalla aukiolla museo sijaitsee) ja hänen omakuvansa noin vuodelta 1900.

Rozentalsin värisyttävä maalaus Kuolema.

Ihan kuin Edelfelt! Johans Valtersin (Johann Walter) Jelgavan tori (1897)

Julijs Feders: Liitukalliot (1887)

Karlis Hunsin upeasti maalaama muotokuva vuodelta 1871.

Johans Valtersin tunnelmallinen maisemamaalaus

Rozentalsin kaksi symbolistisempaa maalausta: Prinsessa ja apina sekä Kiusaus.

Rozentals liittyy vahvasti Suomeen, sillä hänellä oli suomalainen vaimo (oopperalaulaja Elli Forssell) ja elämänsä viimeiset vuodet hän asui Helsingissä, jossa hän kuoli 1917. Täältä löytyy lisätietoa: Janis Rozentāls - Katse Suomessa, sydän Latviassa - Rozentāls-seura ry. (rozentals-seura.fi) Kuten huomataan, Suomen ja Latvian ystävyysseura on saanut nimensä taiteilijalta.

Siirrytään hieman uudempaan tyyliin, vuosien 1915-40 osastoon,  josta löysimme erittäin jännittävää taidetta.

Rudolfs Perle: Aurinko (1916). Häikäisevää!

Rudolfs Perle: Elämän polku (1916). Kuolema säestää huilullaan ihmisten kulkua...

Ludolfs Liberts: Venetsian Canal Grande (1930)

Karlis Padegs: Madonna ja konekivääri (1932). Ei taidetta heikkohermoisille.

Pienessä salissa oli Neuvostoliittoon muuttaneiden latvialaistaiteilijoiden teoksia. Osa oli silkkaa propagandaa, mutta toisaalta kokeellinen tyyli vakuuttaa. Gustavs Klucis: Hyökkäys. Latvialaisia kiväärimiehiä (1918)

Gustavs Klucisin kaksi huippumodernia teosta vuodelta 1919: Nimetön (Suprematismi) ja kuvamontaasi Dynaaminen kaupunki. Suprematismi viittaa Kazimir Malevitshin aloittamaan abstraktiin taidesuuntaukseen, joka esitti geometrisia kuvioita ilman sen kummempaa merkitystä - korkeintaan tunnetta.

Aleksandrs Drevins: Kuivunut koivu Altai-vuoristossa (1930)

Kunnon kubismia: Uga Skulmen Mies pöydän äärellä (1923)

Jazeps Grosvalds: Bagdadin basaarissa (1919). Loistavaa tunnelmaa, muoto ja värit ihastuttavat tässä valitettavan nuorena kuolleen (1891-1920) maalarin työssä.

Edessä säveltäjä Modest Musorgskia esittävä veistos (Teodors Zalkalns, 1928) ja takana lisää värikylläisiä maalauksia. 

Konrads Ubans: Figuuri (1919). Tämä intiimitunnelmainen teos päättäköön kierroksemme.

Vanhan Riian keskustorin laidalla sijaitsee entinen pörssirakennus, jossa nyt toimii ulkomaisen taiteen museo (Pörssitalon taidemuseo, Mākslas muzejs RĪGAS BIRŽA). 6 euron pääsymaksulla näkee vaikka mitä, kuten tällä kertaa esimerkiksi espanjalaisen taiteen  erikoisnäyttelyn teemalla Valkoinen ja musta Espanja.

Jose Dominguez Becker: Giralda Placentines-kadulta nähtynä (1836). Kyseinen Sevillassa oleva torni oli aluksi moskeijan minareetti, mutta muutettiin 1500-luvulla kristillisen kirkon torniksi. Vaikuttava maisemamaalaus, jonka tietyssä mielessä kaunistelevaa tyyliä taiteilija lainasi ulkomaisilta Espanjassa käyneiltä maalareilta.

Näyttelyn toinen "tähti" Picasson ohella oli Mariano Fortuny y Marsal (1838-74), taiteilija jonka näyttelytekstien mukaan sanottiin uudistaneen Espanjan taidetta vieden sitä kohti impressionistisempaa tyyliä. Tämä teos Puutarhassa (Vihannesten myyjä Granadassa) on vuodelta 1872.

Joaquin Sorolla: Saalista odottamassa (1915). Sorolla oli "Mustan Espanjan" johtava taiteilija. Tuon nimen sai 1800-luvun lopulla alkanut taidesuuntaus, jossa kuvattiin Espanjan ei-niin kaunista todellisuutta: kärsimystä, köyhyyttä, keihästettyjä härkiä jne. Vastaparina sille oli "Valkoinen Espanja", joka taas halusi näyttää turisteille sopivaa Espanjaa.

Santiago Rusinol y Prats: Riippuvat talot Cuencassa (1916). Karua, mutta kaunista Espanjan maisemaa.

Näyttelyssä oli kolme melko varhaisen kauden Picassoa. Harlekiini soittaa kitaraa on vesiväriteos vuodelta 1916. Näyttelyn kiinnostavat tekstit kertoivat että Pablo Picasso teki taiteessaan sovinnon Mustan ja Valkoisen Espanjan välillä jatkaen samalla Fortunyn ja muiden vanhempien mestareiden aloittamaa taiteen uudistamista.

Museon peruskokoelmat kattavat monenlaista taidetta. Tässä kiinalaista esineistöä.

Esillä ollut japanilainen kimono on hyvin näyttävä. 

Pienen Egypti-osaston ovea vartioi tämä Meryran patsas noin vuodelta 1400 eaa.

Sisältä löytyi mm. tällaisia pieniä patsaita.

Hyvinkin rikkaasta eurooppalaisen taiteen kokoelmasta löytyi tämä hieno teos: Itävaltalaisen Hans Makartin Helmi vuodelta 1878.

Lisää Makartia, jonka romanttiset teokset tekivät minuun vaikutuksen (ja muuten myös Gustav Klimtiin, joka otti hänen maalaustyylistään vaikutteita omaan taiteeseensa). Brünnhilde tuo Sieglinden turvaan (1883). Aihe tauluun on tietysti Wagnerin oopperasta Valkyyria, joka oli hyvin ajankohtainen tuohon aikaan. Vieressä oleva patsas kuvaa taiteilija Makartia.

Museon salit ovat näyttäviä, tässä näkyy sekä veistoksia että tauluja tyylikkäästi sijoiteltuina.

Toinen sali, jossa upeita koristuksia katon rajassa. Taulut olivat tässä pääosin flaamilaisia tai hollantilaisia.

Viehättävän tunnelmallinen kulmaus, jossa seinällä on Pier Francesco Fiorentinon Madonna ihailee Jeesus-lasta 1400-luvulta ja sen edessä Antonio Canovan veistos Hebe (1819).

Belgialaisen Nicaise de Keyserin maalaus Ranskan kuningas Frans I ja hänen sisarensa Margareta Navarralainen (1844). 

Suuressa posliinitaiteen osastossa herätti erilaisuudellaan huomioni tämä Madonna, jonka on tehnyt saksalainen Richard Langer noin vuonna 1925.

Matkalaiset "omakuvassa" posliinien kera.

Hieman uudempaa taidetta: ranskalaisen Maurice Brianchonin Asetelma (1930-luvulta).

Löytyipä museosta yksi suomalaisenkin taiteilijan teos: Oven päällä Väinö Blomstedtin Jousiampuja (1898). Oikealla on ranskalaisen Auguste Chabaudin teos Oliivipuut (1930-luvulta).

Taidetta löytyi Riiasta yllättävistäkin paikoista: tämä suihkulähde on kauppagallerian keskellä.

Uusin "taideskene" jäi tällä kertaa kokematta, joten uusi matka lienee tarpeen?