Lokakuun värikimara - taidetta Helsingin näyttelyistä
Helsinki ei ole hullumpi paikka hyvän taiteen kokemiseen. Väriä ei puuttunut lokakuun näyttelyistä! Esittelyssä löydöksiäni. Kuvia klikkaamalla ne saa uuteen ikkunaan ja niitä voi suurentaa.
Taideyliopiston opiskelijoiden näyttely oli nähtävillä Sörnäisissä. Kuvassa Mirella Salon vitsikäs, kuvitteellinen puutarha Kenttätutkimus.
Kaikki näyttelyn teokset voi tsekata oheisen linkin takaa: Kandinäyttely 2024 | Taideyliopisto
Aino Raatikainen: Yöikkuna. Taiteilija kirjoittaa näin: Näkökulmasta riippuen taideteoksessa voidaan tarkastella esimerkiksi tarinaa, symboleja, värisommitelmaa, vitsiä tai teoreettista viitekehystä. Tunnettuja ajattelijoita mukaillen näemme kuitenkin asiat niiden todellisen olemuksen sijaan sellaisina kuin itse olemme.
Sini Ilves: Aerial Burden, Lacus ja Merging. Taiteilijan kuvausta: Teoksissa yhdistyvät ajatukset ristiriidasta, värien vuorovaikutuksesta ja elämän hajanaisuudesta. Ruumiilliset muodot ja voimakkaat värit pakenevat tulkintaa olematta kuitenkaan täysin tavoittamattomissa.
Diana Luganski: Calla. Sanomalehtipaperi-installaatio, hopeagelatiinivedos ja inkjet-printti. Olemme maagisen ja arkisen rajalla, kuten taiteilija itse kirjoittaa.
Sofia Vuorenmaa: Sinisessä. Taiteilijan kuvausta: Kokonaisuus viittaa upottavan sinisiin väri-ilmiöihin, kuten mereen ja yöhön, ja niiden havaitsemisen kokemukseen. Tarkastelen sinisen tilallisuutta ja hetkellisyyttä sekä samanaikaista lähellä ja etäällä olemisen tuntua. Pohdin halua tallentaa ja luoda järjestelmiä hahmottamaan väriä, joka lopulta pakenee omaa nimeäänkin.
Galleria Heinossa oli nähtävillä Mari Rantasen ihastuttavaa väriloistoa! Leap of Faith oli näyttelyn nimi ja olipa positiivinen hyppäys tosiaan. Vasemmalla Good Vibrations.
As Above So Below-nimisiä teoksia.
Edelleen As Above So Below-sarjasta
Sarja jatkuu pirteänä valontuojana tässäkin.
Näyttelyesitteen mukaan abstraktikin taide on poliittista. Viesti voisi olla vaikka luonnon ja sen luoman kauneuden kunnioittamisen tärkeys.
Välillä kävimme ulkona ja löysimme Kirurgisen sairaalan veistospuiston. Siellä on mm. tämä Pirkko Nukarin hellyttävä Sepelkyyhkyn vesipaikka.
Galleria Anhavassa oli varsinainen "komedianäyttely", Kari Cavénin Sattuu ja tapahtuu. Aivan ihanasti nimettyjä teoksia, jotka on rakennettu sekalaisista, varsin arkisista esineistä ja materiaaleista. Kuvan hansikaskokoelma on "tietenkin" nimeltään Homma hanskassa!
Rahanpesuyritys. Nostalgiaa eli pennejä löylykauhan täydeltä.
Sattuu ja tapahtuu. Näyttelyn nimikkoteos on tehty sahasta ja lasipalloista.
Väritutkielmaa ja latonostalgiaa Elina Förstin näyttelyssä Galleria Brondassa. Maalaukset koostuvat pikkutarkoista pisteistä, mutta kyllä ne on käsin maalattu öljyvärein eivätkä tietokoneen tekemiä.
Jos hänen teoksensa kiinnostavat, niin täältä löytyy lisää: ELINA FÖRSTI
Taitava vastavärien käyttö tekee näistä hylättyjen latojen kuvista suorastaan loistokkaita.
Galleria G12 Brondan naapurissa esitteli Asta Caplanin näyttelyn otsikolla Otteita mielen ja ajan hiljaisesta liikkeestä. Näistä tuli mieleen että ovatko liiankin "nättejä" ja kiiltokuvamaisia, mutta kyllä niitä kelpaa katsella. Oil Paintings – Asta Caplan
Sarjasta Tales of the Deep Dance and Sparkle of the Mind
Red Gold II
Ateneumin uusin näyttely Gothic Modern oli monipuolinen, jos katsoja välillä olikin ymmällään kokoonpanon tarkoitusperistä (periaatteessa keskiajasta ja renessanssista vaikutteita saanutta modernimpaa taidetta). Sitä on mainostettu pääkallokuvilla ja olihan siellä niitä aika paljon, mutta paljon kaunista ja herkkääkin. Kuvassa George Minnen patsas kertoo Tuhlaajapojan paluusta, taustanaan Edvard Munchin ja Max Beckmannin värikkäät maalaukset.
Oikeasti vanhaa taidetta: Hans Baldung Grienin Kristuksen syntymä noin vuodelta 1530. Yllättävän modernistinen tunnelma jännittävine väreineen.
Taustalla Helene Schjerfbeckin Marianne ja edessä belgialaisen George Minnen Rukoileva nunna (1894)
Marianne Stokesin Melisande (1898). Punainen väri on niin voimakas että kamerani teki siitä liiankin kiiltävän. Maeterlinckin näytelmän ja Debussyn oopperan hauraan herkkä päähenkilö mietiskelee syntyjä syviä upeassa maalauksessa.
Ja sitten näin suosikkimaalarini Lyonel Feiningerin teoksen ihka elävänä! Niedergrunstedtin kirkko vuodelta 1919. Kannatti käydä näyttelyssä. Paljon Munchin, Hugo Simbergin ja Käthe Kollwitzin dramaattisia teoksia oli myös nähtävillä, mutta en nyt laita tähän näkyville niin synkkiä.
Matkakohteena Itä-Helsingin taidekohteet: Kauppakeskus Redin edessä vartioi HC Bergin 7 metriä korkea veistos Nereidi.
Kalasataman näkymät ovat kuin Singaporesta tai Shanghaista. Villu Jaanisoon suuri Kuukkeli-patsas ihmettelee sitä kanssani.
Kuukkeli on aika sympaattinen tästä kulmasta katsottuna. Se on tehty uusiomuovin palasista.
Kommentit
Lähetä kommentti