Vierailuviikko Välimeren rantakaupungissa, joka yleensä tunnetaan nimellä Nizza vaikka Ranskassa sen oikea nimi on Nice. Kaupungilla on värikäs historia ja väriä on myös kaupunkikuvassa.
(Kuvia klikkaamalla ne aukeavat uuteen ikkunaan ja niitä voi suurentaa)
Kaupungin keskusaukio Place Masséna. Huomaa pylväiden päässä istuvat Jaume Plensan tekemät patsaat, joita on kaikkiaan seitsemän ja ne kuvaavat mantereita. Pimeän aikana valaistut patsaat vaihtavat väriään vähän väliä.
Nizza oli pitkään italialainen kaupunki ja kuului Savoijin kreivikuntaan aina vuoteen 1792 asti, jolloin vallankumouksen yhteydessä kaupunki liitettiin Ranskaan. Lyhyt ranskalaiskausi päättyi Napoleonin kukistumisen jälkeen 1814 ja Nizza siirtyi Piemonte-Sardinian kuninkaan alaisuuteen. Vuonna 1860 Italian yhdistyminen sai Ranskan tuen molempien kamppailussa Itävaltaa vastaan, josta palkkiona (ja myös Ranskan vaatimuksesta) Nizzan kreivikunta ja Savoiji liitettiin Ranskaan. Kansanäänestyksessä 86% nizzalaisista äänesti liittymisen puolesta, joskin tähän vaikutti voimakas painostus sekä vastustajien pidättäytyminen äänestämisestä. Noin neljännes kaupungin asukkaista (11000) muutti Italiaan, kun voimakas ranskalaistaminen aloitettiin.
Huomioitavaa Nizzan italialaisessa historiassa on että Giuseppe Garibaldi oli kotoisin kaupungista ja toimi mm. kaupungin edustajana Ranskan parlamentissa lyhyen ajan.
Promenade des Anglais ("englantilaisten kävelykatu"), seitsemän kilometrin mittainen rantakatu, joka nimellään muistuttaa englantilaisten olleen ensimmäiset Nizzaan isommalla joukolla tulleet turistit 1800-luvulla. He aloittivat myös rantakadun rakentamisen.
Keskustan arkkitehtuuria
Näkymä vanhasta kaupungista (Vielle ville)
Vanhan kaupungin vieressä kohoaa kukkula, jonne johtavat jyrkähköt kiviportaat. Bellanda-tornin kohdalta näkymä kaupunkiin ja merelle on komea. Maisemat inspiroivat aikanaan myös säveltäjä Hector Berliozia, joka asusteli tornissa vuokraamassaan huoneessa kirjoittaen siellä useita teoksiaan.
Kukkulalla sijaitsi aikanaan linnoitus, jolla on jännittävää historiaa tarjottavanaan. Se selvisi vierailulla pienessä kirkossa kukkulan juurella.
Chapelle du Saint Suaire ("Käärinliinan kappeli"), jossa on nähtävänä tämä ainutlaatuinen maalaus Jeesuksen käärinliinasta (maalannut Gioan-Gasparo Baldoino vuonna 1660) sekä sen alla kopio tuosta Torinon käärinliinan kuuluisasta negatiivikuvasta.
Käärinliina oli piilotettuna Nizzan linnaan vuosina 1536-1543, kun Savoijia uhkasivat Ranskan ja Bysantin yhteiset sotavoimat. Rauha solmittiin 1543 ja paavi järjesti Nizzassa vielä neuvottelun Ranskan kuninkaan Francois ensimmäisen ja keisari Kaarle viidennen kanssa, mutta linnoituksen suojiin ei suuria johtajia päästetty vetoamalla siihen että Kristuksen ruumista peittäneen liinan ollessa jo läsnä ei "muita eläviä päästetä samojen seinien sisään"!
Yllä olevat kolme kuvaa: Nizzan katedraalina toimii vanhassa kaupungissa sijaitseva Sainte-Réparate, joka on rakennettu barokkityyliin 1650-99. Kyseessä on kaupungin suojeluspyhimykselle omistettu kirkko. Réparate kuoli 15-vuotiaana noin vuonna 250, Rooman keisarin kristittyihin kohdistuneissa vainoissa Juudean alueella. Katedraalin sisätiloista löytyy vaikuttavia maalauksia ja paljon koristelua.
Vanhan kaupungin kapeita katuja illalla.
Kukkatori Cours Saleya tarjoaa värejä ja tuoksuja joka päivä maanantaita lukuun ottamatta. Siellä myydään myös paikallista ruokaa, saippuoita, laventelia jne.
Linnakukkulalta näkee sen toisella puolella olevaan Nizzan satamaan.
Nizzaan on muuttanut paljon venäläisiä 1800-luvulta alkaen. Niinpä kaupungissa on komea ortodoksinen kirkko Pyhän Nikolain katedraali, joka valmistui vuonna 1912. Sen omistuksesta kiisteltiin 2000-luvun alussa: oikeus totesi vuonna 2011 sen kuuluvan Venäjän valtiolle huolimatta siitä että sitä hoiti paikallinen yhdistys yli 80 vuoden ajan. Ratkaisu perustui siihen että kirkko oli ollut Venäjän tsaariperheen omaisuutta ennen vallankumousta.
Nizza on hieno taidekaupunki. Chagall ja Matisse ovat saaneet omat museonsa sinne eikä siinä kaikki. Tulen kertomaan tästä lisää blogissani.
Iltanäkymä autottomalle keskuskadulle Avenue Jean Médecin. Keskellä kulkevat raitiovaunut. Oikealla kauppakeskus Nicetoile.
Kadulle nimensä antanut Jean Médecin toimi kaupungin pormestarina 32 vuoden ajan vuosien 1928 ja 1965 välillä.
Jaume Plensan patsaat vaihtuvissa iltaväreissään.
Kommentit
Lähetä kommentti