laurinmaa

Turun taidemuseon kaunis sisääntuloaula, johon on sijoitettu kahvilan pöydät. Vasemmalla näkyvät portaat yläkerran kokoelmasaleihin. Olipa onnistunut matkan ajoitus: Turussa lämpötilat olivat lähellä hellelukemia eli 23-24 astetta iltapäivisin, kun vierailimme kaupungissa syyskuun toisella viikolla. Huom! Kuvat aukeavat uuteen ikkunaan niitä klikkaamalla. Jykevännäköinen asuinpaikkamme, entinen vankilamielisairaala Kakolanmäellä toimii nyt asuntohotellina. Tuli turvallinen olo näiden muurien takana asuessa. Koko Kakolan alue on viime vuosien aikana muuttunut hätkähdyttäväksi yhdistelmäksi uuteen käyttöön muokattua entistä vankila-arkkitehtuuria sekä uudempaa kerrostaloarkkitehtuuria.  Joitakin kaltereita on jätetty paikalleen. Takana portaikko seuraaviin kerroksiin. Hotellin käytävillä on tauluja, joissa on vanhoja lehtileikkeitä kertomassa vankilamielisairaalan historiasta. Niiden perusteella tähän rakennukseen joutuminen ei ollut niin huono juttu vangeille, sillä täällä oli paljo...

Richard Strauss: Morgen, opus 27, numero 4 Richard Strauss (1864-1949) Richard Strauss sävelsi tämän laulun (ja kolme muuta) keväällä 1894 häälahjaksi morsiamelleen sopraanolaulaja Pauline de Ahnalle . Alkuperäinen versio on lauluäänelle ja pianolle, mutta jo 1897 säveltäjä teki orkesteriversion soittiminaan orkesterijouset, sooloviulu, harppu sekä kolme käyrätorvea. Laulun sanoina on  John Henry Mackayn runo. Mackay (1864-1933) oli skotlantilaisen isän ja saksalaisen äidin poika, joka 2-vuotiaasta asti asui Saksassa isänsä kuoleman jälkeen. Strauss sävelsi myös toisen hänen runonsa samaan opukseen 27: Heimliche Aufforderung (Salainen kutsu). Und morgen wird die Sonne wieder scheinen und auf dem Wege, den ich gehen werde, wird uns, die Glücklichen   sie wieder einen inmitten dieser sonnenatmenden Erde... und zu dem Strand, dem weiten, wogenblauen, werden wir still und langsam niedersteigen, stumm werden wir uns in die Augen schauen, und auf uns sinkt des Glückes stummes ...

Viime aikojen kiinnostavia lukukokemuksiani pääosin englanniksi. Jotkut teokset on kyllä käännetty. Kaikkia näitä voi suositella, avartavat näkemystä elämästä ja maailmasta. Ainakin ne houkuttelevat pohtimaan onko kaikki sittenkään sitä miltä päällisin puolin näyttää ja voisiko jotain tehdä toisin.  Justin Gregg:  If Nietzsche were a Narwhal  (2022) Jos Nietzsche olisi ollut sarvivalas  on viisas, välillä humoristinen, välillä erittäin vakava kirja eläinten ja ihmisten käyttäytymisestä. Kirjan alaotsikko onkin  Mitä eläinten älykkyys kertoo ihmisen typeryydestä.  Justin Gregg on eläintieteilijä, jonka erikoisalaa on ollut delfiinien tutkiminen. Delfiinit käyttävät eräänlaista kaikuluotainjärjestelmää, jolla ne havainnoivat ympäristöään hyvin tarkasti. Kaiken kukkuraksi ne pystyvät kuuntelemaan lähellä olevan toisen lajikumppaninsa signaaleja eli tietämään myös mitä kaveri havaitsee.   Miksi Nietzsche on päässyt kirjan otsikkoon? Gregg selittää e...

Uusin tutkimus osoittaa että meillä on ollut pitkään varsin paljon vääriä käsityksiä tuosta "pimeyden" aikakaudesta, jota keskiajaksi kutsutaan. Saksalaisen Der Spiegel -lehden historiaerikoisnumero 3/2025  Ein neuer Blick aufs Mittelalter paljastaa monia melkeinpä vallankumouksellisia tietoja historiastamme. Lehteen ovat kirjoittaneet useat saksalaiset historian tutkijat itse tai sitten heitä on haastateltu. Lehden kansikuvassa on noin vuonna 1440 mestarimaalari Rogier van der Weydenin maalaama nuoren naisen muotokuva Ensimmäinen tärkeä huomio: Keskiaika-nimitys "keksittiin" vasta 1700-luvulla, kun haluttiin osoittaa että nyt ollaan paljon parempia kuin ennen. Renessanssi ja sitten valistusaika nostivat antiikin esikuvakseen pudottaen edeltäneen ajan "pimeäksi väliajaksi".  Monet keskiajan ns. pimeät puolet lisättiin nekin myöhemmin poliittisista ja uskonnollisista syistä. Esimerkiksi se legenda, jonka mukaan hirviömäiset barbaarien hyökkäykset tuhosivat ...

Kirja Sodan pauloissa - Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa (2024, toimittaneet Susanna Hast ja Noora Kotilainen). Ilmeisesti ensimmäinen kriittistä militarismin tutkimusta Suomessa käsittelevä teos. Kirjan toimittajat toivovat että Suomeenkin saataisiin tieteellistä sotilaallisen vallan ja yhteiskunnan militarisoitumisen käsittelyä. Monissa muissa maissa asiaa on tutkittu enemmän. Teos pohjustaa aihetta selvittämällä mitä tuo tutkimus voisi pitää sisällään ja esittelee sitten esimerkkejä ulkomailta sekä avauksia suomalaisen militarismin eri puolista. Lainaan kirjoittajien johdantoa: Kirjan luvut tarjoavat uusia näkökulmia sotaan, maanpuolustukseen, sotiluuteen ja valtaan, sodasta kerrottuihin tarinoihin ja sotilasinstituutioiden käytäntöihin ja vaikutuksiin yhteiskunnassa. Lisäksi kirjan luvuissa käsitellään sukupuolen, seksuaalisuuden, valkoisuuden ja maskuliinisuuden teemoja ja valotetaan ihmistä laajempaa näkökulmaa sotaan ja arjen militarisaation kysymyksiä. Kysymyksiä asete...

  Hein de Haas on sosiologi ja erikoistunut maahanmuuton tutkimukseen. Aikaisemmin hän toimi Oxfordin yliopistossa ja vuodesta 2015 Amsterdamin yliopistossa. How Migration Really Works  on julkaistu vuonna 2023. Hän kertoo puhuneensa kirjassa käsittelemistään asioista poliitikoille: Nämä ovat kiitelleet, mutta sanoneet että heille olisi poliittinen itsemurha puhua näistä. De Haas haluaisi päästä eroon maahanmuuttokeskustelun ainaisesta vastakkainasettelusta. Tämä kirja ehkä auttaa asiassa, toivotaan niin. Alla lueteltuna kaikki 22 myyttiä ja lyhyt yhteenvetoni De Haasin perusteluista miksi ne eivät pidä paikkaansa. Myytti 1: Maahanmuuttajia on ennätysmäärä Vain 3% maapallon asukkaista asuu ulkomailla ja luku ei ole noussut sataan vuoteen. Muutoksena on viime vuosina ollut ei-eurooppalaisten maastamuutto. Vielä 1900-luvun alkupuoliskolla suunta oli toisin päin, eurooppalaisia muutti miljoonittain Amerikkaan, Australiaan jne. Myytti 2: Rajat ovat vailla kontrollia Laittomia maa...